Partion ansiomerkit ovat osa partiomenetelmää ja partion symboliikkaa. Jokaisesta lippukunnasta löytyy vuosittain varmasti ainakin yksi partiolainen, joka ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkkejä jaetaan kiitoksena ja tunnustuksena aktiivisesta ja ansiokkaasta partiotoiminnasta.
Ansiomerkkiehdotukset Kuksaan
Ansiomerkkiehdotukset tehdään SP:n jäsenrekisteri Kuksaan, ansiomerkkiehdotukset välilehden kautta. Huomioitavaa on, että ansiomerkkiehdotukseen tarvitaan kaksi henkilöä, toinen on anoja ja toinen vahvistaja. Lähisukulainen (esim. vanhempi, lapsi, puoliso) ei voi tehdä ansiomerkkiehdotusta, sillä hän on asiassa ns. jäävi.
Jos lippukunta ei pysty tekemään ansiomerkkiehdotusta sähköisenä Kuksaan, siitä pitää olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen ansiomerkkiehdotuksen määräaikaa piirinjohtaja Miikael Saksmaniin, joka neuvoo ja ohjeistaa sähköisen ansiomerkkiehdotuksen tekemisessä.
Ansiomerkkiehdotuksen tekeminen
Ansiomerkkejä haetaan neljä kertaa vuodessa.
15.1. haku – ansiomerkit jaetaan Yrjönpäivänä tai alkukesästä
15.4. haku – ansiomerkit jaetaan esim. kesäleirillä tai alkusyksystä
15.9. haku – ansiomerkit jaetaan itsenäisyyspäivänä
15.11. haku – ansiomerkit jaetaan muistelemispäivänä
15.11. haku – Mannerheim-solkia voidaan hakea vain kerran vuodessa ja ne luovutetaan Yrjönpäivänä
17–19 vuotiaille II luokka ja enintään 23-vuotias I luokka (ikä hakuaikana).
Tutustu SP:n ja piirin ansiomerkkiohjeeseen, jossa on esiteltynä ansiomerkit ja niiden myöntämisperusteet, joiden mukaan voitte arvioida, mikä merkki kenellekin olisi sopiva.
Hyvä ansiomerkkiehdotus on tehty huolellisesti ja siinä on vastattu kaikkiin kysymyksiin. Kuksan tiedot on päivitetty vastaamaan ansiomerkkiehdotuksessa mainittuja tehtäviä.
Millaisia ansiomerkkejä on olemassa?
Suomen Partiolaisilla ja piireillä on omat ansiomerkkinsä, ja lisäksi joillakin lippukunnilla on vielä omansa. Ansiomerkkejä voidaan myöntää partioaatteen sisäistämisestä, ansioitumisesta partiopesteissä tai erityisestä teosta.
Suomen Partiolaisten ansiomerkit ja niiden myöntökriteerit löydät Suomen Partiolaisten sivuilta. Järvi-Suomen Partiolaisten ansiomerkit ja niiden myöntökriteerit löydät puolestaan täältä.
Mistä tiedän mitä merkkiä kannattaa hakea?
Kenelle merkkiä ollaan hakemassa ja miksi? Halutaanko kannustaa nuorta jatkamaan samaan malliin, kiittää innokasta akelaa vai muistaa vuosia johtajapestissä toiminutta lippukunnanjohtajaa? Mieti siis kenelle merkkiä haetaan ja miksi, ja tutustu eri ansiomerkkien myöntökriteereihin. Tarkista, että vaaditut kriteerit täyttyvät (ikä, kokemusvuodet yms.).
Mikäli kaipaat apua sopivan merkin valitsemisessa, ota yhteyttä ansiomerkkitoimikuntaan.
Miten ansiomerkkejä haetaan?
Ansiomerkkejä haetaan Kuksan kautta. Hakemus tehdään Kuksassa ja hakijan lisäksi toisen henkilön tulee se siellä vahvistaa. Hakemuksia käsitellään neljä kertaa vuodessa 15.1., 15.4., 15.9. ja 15.11. Mannerheim-solkia voi hakea vain marraskuun haussa, muita merkkejä voi hakea kaikissa hauissa.
Kuka voi saada ansiomerkin?
Ansiomerkin voi saada kuka vaan, jolle merkkiä haetaan ja joka täyttää haetun merkin myöntökriteerit. Ansiomerkkejä löytyy kaikenikäisille partiolaisille.
Voiko ansiomerkkitoimikunta korottaa tai madaltaa haettua merkkiä?
Voi, mutta emme tee tätä neuvottelematta hakijan kanssa. Mikäli ansiomerkkitoimikunta katsoo, että haettu merkki ei ole sopivin, otamme yhteyttä hakijaan ja keskustelemme miten toimitaan.
Mitä jos partiolainen toimii yhtä aikaa useammassa lippukunnassa?
Kannattaa olla yhteydessä toiseen lippukuntaan ja tiedustella ovatko he ajatelleet hakevansa ansiomerkkiä. Ansiomerkkiä voi hakea kumpi vaan.
Jaetaanko ansiomerkkejä reiluin perustein?
Kyllä ja ei. On varmasti monia, jotka ansaisivat ansiomerkin, mutta joille ei sitä syystä tai toisesta ole haettu. Lippukunnassa ei välttämättä ole ollut tapana hakea merkkejä tms. tai kenellekään ei vaan ole tullut mieleen ehdottaa merkkiä. Tästä syystä olisikin hyvä, että ansiomerkit olisi nimetty jonkun vastuulle lippukunnassa. Lippukuntaan voidaan nimetä oma ansiomerkkitoimikunta tai ansiomerkkivastaava tai tehtävä voi olla osa pestijohtajan pestiä.
Mikäli teillä on käytössä ansiomerkkivastaava, kannattaa pesti merkitä myös Kuksaan. Näin vastaava pääsee näkemään lippukunnan jäsenten tietoja laajemmin.
Kuinka voi perustaa oman ansiomerkin?
Lippukunta voi perustaa oman ansiomerkin omalla päätöksellään. Huomiota kannattaa kiinnittää myöntökriteereihin, jotta ne ovat selkeät ja jotta merkin myöntölinja ei muutu, vaikka henkilöt vaihtuisivatkin.
Mistä ansiomerkkien hakemiseen saa apua?
Ansiomerkkeihin saa apua ansiomerkkitoimikunnalta. Mikäli kysymyksesi koskevat Kuksaa ja hakemuksen tekoa siellä, ole yhteydessä partiotoimistoon.
Muuta huomioitavaa:
- Tarkista, että ansiomerkkihakemuksesta löytyy kaikki olennainen tieto. Täyttyväthän myöntökriteerit ja löytyväthän näistä kaikista tiedot hakemuksesta? Ansiomerkkitoimikunta tekee päätöksen merkin saamisesta hakemuksen pohjalta, joten siitä tulee käydä kaikki tiedot ilmi. Tarvittaessa ansiomerkkitoimikunta saattaa pyytää lisätietoja merkin hakijalta.
- Ansiomerkkihakemus tulee aina vahvistaa. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan siis kaksi ihmistä.
- Hakemukseen merkitään luovutuspäivämäärä. Jollet tiedä milloin merkki aiotaan jakaa, laita päivämäärä riittävän kauas. Kun luovutuspäivämäärä koittaa, tule merkki näkyviin merkin saajan Kuksan tietoihin. Jollei merkkiä ole ehditty jakaa ennen tätä, voi pahimmassa tapauksessa merkin saaja lukea itse Kuksasta saamastaan merkistä. Jos jakohetki jostain syystä viivästyy, ole yhteydessä toimistolle, jotta päivämäärää voidaan muuttaa.
- Ansiomerkin saaminen on hieno tilaisuus. Jos toimit merkin jakajana, mieti ennakkoon missä ja milloin merkki jaetaan. Valmistaudu jakamisen yhteydessä kertomaan miksi kyseinen henkilö on ansainnut ansiomerkin.
- Ansiomerkit ovat tapa kiittää ja kannustaa ja kertoa, että merkin saaja on toiminut esimerkillisesti tai tehnyt merkittävää työtä. Ansiomerkkien lisäksi lippukunnassa kannattaa miettiä myös muita kiittämisen tapoja.
Lisätietoja:
Apua ansiomerkkiehdotuksen tekemiseen:
Ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Taina Härkönen
Piirinjohtaja Miikael Saksman
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@partio.fi
Kiitospinssit kiertävät Järvi-suomen lippukunnissa
Järvi-Suomen Partiolaisten lippukunnille jaetaan kiitospinssit, joilla halutaan edistää kiittämisen kulttuuria partiossa. Pinssien jakaminen on aloitettu piirin kevätkokouksessa 12.4.2026 ja sen jälkeen ne ovat saatavilla partiotoimistoilta Jyväskylässä ja Kuopiossa, aluetyön järjestökoordinaattoreilta, Pauhulla, syksyn parveiluissa eli aluetapaamisissa sekä piirin syyskokouksessa.
Lisäksi piirin vapaaehtoisten joukossa kiertää kolme pinssiä.
Ohjeet kiitospinssin käyttöön
Anna pinssi kiitoksena sen ansaitsevalle partiolaiselle lippukunnassanne. Kiittää voi aina sekä pienistä että isoista asioista! Pinssi on tarkoitettu kaikenikäisten partiolaisten kiittämiseen. Kiitoksen aihe on hyvä suhteuttaa vastaanottajan ikään.
Pinssi luovutetaan julkisesti, esimerkiksi koloillassa, retkellä, leirillä tai vaikka johtajahuollossa.
Pinssiä on tarkoitus pitää itsellään lyhyen aikaa (ja vain yhtä pinssiä kerrallaan) – tästä hyvä muistuttaa pinssin saajaa. Saaja laittaa kiitoksen eteenpäin luovuttamalla pinssin seuraavalle partiolaiselle.
Kiitospinssin tehtävänä ei ole korvata muita kiittämisen tapoja, kuten ansiomerkkejä, vaan tuo kiitoksen partioarkeen kevyesti ja helposti.
Milloin kiitospinssi on erityisen paikallaan?
- Partiolainen noudattaa ikäkautensa partioihanteita hienosti.
Esimerkiksi hän pitää lupauksensa ja toimii reilusti sovittujen sääntöjen mukaan.
- Päivän hyvä työ tulee loistavasti tehdyksi.
Esimerkiksi hän auttaa kantamaan yhteisiä varusteita tai tiskaa ilman pyytämistä.
- Partiolainen tarttuu rohkeasti haasteisiin tai kehittää toimintaa.
Esimerkiksi hän ehdottaa uutta leikkiä tai uskaltaa kokeilla jotain uutta ensimmäistä kertaa. Aikuinen osallistuu esimerkiksi retken muonittamiseen.
- Ryhmän yhteishenki paranee hänen ansiostaan.
Esimerkiksi hän huomaa, että joku jää ulkopuolelle ja ottaa hänet mukaan leikkiin. Aikuinen toimii toisten johtajien tukena, kuuntelee ja tsemppaa muita.
- Partiolainen kannustaa, huomioi tai auttaa toista.
Esimerkiksi hän kehuu toisen onnistumista tai auttaa pakkaamaan rinkkaa. Aikuinen sijaistaa viikkotoiminnassa tai on mukana mahdollistamassa lippukunnan yhteistä tapahtumaa.
- Uusi tehtävä tai taito otetaan innolla vastaan.
Esimerkiksi hän opettelee rohkeasti nuotion sytyttämistä
- Tehtävät hoidetaan partiomaisella asenteella ja hyvällä otteella.
Esimerkiksi hän siivoaa kolon tai retkipaikan huolellisesti ja huolehtii, että kaikki roskat kerätään.
Kiitospinssin kanssa voi saajalle luovuttaa kunniakirjan, johon voi halutessaan täyttää perustelut kiitokselle. Kunniakirjapohja löytyy piirin materiaalipankista. Kunniakirjoja voi tulostaa kololle valmiiksi, jotta myös nuorempien partiolaisten kynnys luovuttaa kiitospinssi eteenpäin madaltuu. Nuorimmat voivat myös kaivata johtajan apua tai rohkaisua pinssin luovuttamisessa eteenpäin.
Kiitos kuuluu jokaiselle
Kiittäminen ei ole vain mukava lisä, vaan se on välttämätöntä vapaaehtoistoiminnan elinvoiman kannalta.
1. Vapaaehtoiset tekevät työnsä sydämellä
He antavat aikaansa, osaamistaan ja energiaansa ilman palkkaa. Kiitos tunnustaa tämän ja tekee näkyväksi sen, että heidän panoksensa on merkityksellinen.
2. Kiitos vahvistaa motivaatiota
Useimmat vapaaehtoiset jatkavat toiminnassa, koska kokevat olevansa hyödyksi. Kun heidät huomataan ja heitä arvostetaan, motivaatio kasvaa ja jaksaminen vahvistuu.
3. Arvostus rakentaa yhteisöä
Kiittäminen on tapa sanoa: “kuulut joukkoon, me tarvitsemme sinua”.
Se lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa ilmapiiriä.
4. Kiitos lisää halua kehittyä ja ottaa vastuuta
Kun vapaaehtoinen kokee työnsä arvokkaaksi, hän uskaltaa tarttua uusiin tehtäviin ja oppia uutta.
5. Huomaamattomuus on yleisin syy lopettaa
Monet vapaaehtoiset kokevat, ettei heidän panostaan huomata. Kiittäminen ehkäisee uupumista ja vähentää riskiä, että he lopettavat toiminnan.
6. Kiitollisuus luo positiivisen kierteen
Kun vapaaehtoisia kiitetään, he puolestaan kiittävät toisiaan ja levittävät hyvää fiilistä eteenpäin. Tämä vahvistaa koko yhteisöä.
