Elämykset

Purjehtimista ja uusia ystäviä — Satahanka XIII

Ankkurit nostakaa, maa jäädä saa… Tutun laulun tutut sanat palasivat mieleen, kun Satahanka XIII alkoi olla lähellä. Taas edessä oli yksi uusi, upea leiri, jonka aikana ei kastumiselta vältyttäisi.

Kolmastoista Satahanka alkoi virallisesti maanantaina 30.7., mutta jo sitä ennen monilla aluksilla ja niiden miehistöillä oli takana monen monta merimailia, sillä pitihän alukset, joita oli lähes 30, Satahangalle saada tuotua. Lisäksi ennen leirin alkua järjestettiin rakennusleiri, jonka aikana leirialue rakennettiin valmiiksi leiriläisiä varten.

Leirin ensimmäisenä päivänä järjestettiin avajaiset, jotka kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen leirin yli 1300 osallistujaa, jotka tulivat ympäri maailmaa. Avajaisissa leirinjohtajia Aino Pohjanvirtaa ja Viljami “Viltsu” Hätöstä haastettiin vaikeilla kysymyksillä. Avajaisissa päästiin myös ensimmäistä kertaa laulamaan yhdessä jo aiemmilta Satahangoilta tuttua Satahanka-leirilaulua. Lisäksi viisi kalastajakylää, joihin leiri oli jaettu, huusi omat huutonsa. Kylät oli nimetty alueen vanhojen kalastajakylien mukaan Edesbyksi, Idlaxiksi, Labyksi, Malmsbyksi ja Kabböleksi.

Kuva: Pelastuslautta. Aapo Rainio.

Seuraavina leiripäivinä tarpojat ja samoajat kiersivät ohjelmalahdissa. Samoajilla leiriin kuului myös puoli leiriä kestävä pesti. Lahtien teemat liittyivät kaikki mereen ja meripartiotoimintaan: saaristolahdessa sukellettiin omaan mereemme, Itämereen. Leiriläiset pääsivät esimerkiksi tutkimaan planktonia ja harjoittelemaan pakenemista pakohuoneesta.

Vesilahti haastoi monenlaisilla vesiaktiviteeteillaan, eikä kastumiselta todellakaan vältytty. Jollat, kanootit ja sup-laudat sekä meripelastusharjoitukset viilensivät ihanasti kuumien leiripäivien keskellä. Merihuoltolahdessa päästiin kokeilemaan muun muassa moottoreiden korjausta ja rakentamaan hätävalaisin. Merihuoltolahteen kuului myös vedessä kelluva Wibit-rata, josta tuli melkoinen hitti leirissä.

Kuva: Alkusammutusta. Aapo Rainio.

Leirillä oli myös yön yli kestävä salakuljetushaikki, joka kuului jokaisen kalastajakylän ohjelmaan. Vaikka alussa kävely kuumassa auringonpaisteessa kuulosti aiheuttavan nurinaa, tuli haikilta lopulta monen monta iloista partiolaista, jotka olivat päässeet ylittämään itsensä hauskojen tehtävien parissa.

Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä ohjelmalahtena oli isot alukset, jotka olivat monelle varmasti pääsyy, miksi Satahangalle tultiin. Leirin aikana leiriläiset pääsivät purjehtimaan yhteensä puolitoista päivää ja purjehduksilla he pääsivät opettelemaan navigointia, aluksen ohjaamista sekä muita purjehduksella tarvittavia taitoja. Tekemistä riitti niin niille, joilla oli meripartiotaustaa, kuin niille, jotka maapartiolaisina leirille tulivat.

Kuva: Ohjelmassa. Eveliina Saari.

Leirin aikana myös koko leirin ajan pestissä oleville aikuisille ja vaeltajille järjestettiin ohjelmaa, kuten pelastuslautalla yöpymistä ja yöpurjehduksia. Johtajia palveli myös päivittäin johtajakahvila Yönsilmä, jossa pääsi nauttimaan grillin herkullisia antimia sekä tanssimaan ja osallistumaan erilaisiin visoihin. Myös samoajille oli oma hengauspaikkansa, samoajacorner, jonka yhteydessä toimi myös Aseman Lapset ry:n Walkers-bussi. Torstaina samoajat pääsivät Yönsilmään omiin samoajabileisiinsä.

Avajaisten lisäksi leirillä oli myös muita yhteisiä ohjelmia. Koko leiri kasattiin yhteen avajaisten lisäksi kahdesti, suurelle iltanuotiolle vierailupäivänä ja päättäjäisiin sunnuntai-iltana. Lisäksi kalastajakylillä oli omat maailmankatsomusohjelmasa, sekä leirilippukunnilla omat iltaohjelmansa.

Vierailupäivänä leiriin saapui iso joukko vierailijoita leiriläisiä katsomaan ja tuomaan karkkitäydennyksiä sekä puhtaita vaatteita. Vierailupäivänä oli tarjolla globaaliohjelmaa ja päivän kruunasi suuri iltanuotio. Iltanuotion aloitti näyttävästi ilmasotakoulun ylilento ja ohjelmassa oli muun muassa stand-up-koomikko Eeva Agge.

Kuva: Ohjelmassa. Harri Halmejärvi.

Päättäjäisissä päästiin laulamaan viimeistä kertaa Satahangan leirilaulua, ja leiri lopetettiin Tää ystävyys ei raukene -lauluun. Kaikilla iltanuotioilla nähtiin myös leikkejä, niin suomalaisia, kuin ulkomaalaisiakin.

Joidenkin leiri päättyi viikon jälkeen, mutta osa porukasta jäi vielä purkuleirille ja alusten miehistöjen oli purjehdittava alukset takaisin kotisatamiinsa.

Satahanka XIII oli aivan huikean upea leiri, ja luulen, että jokainen on löytänyt vähintään yhden uuden partioystävän, minä ainakin löysin!