Vinkit

Pienoisnäytelmä itsenäisyyspäivästä

Kaipaatteko itsenäisyyspäivän juhliin jotain ohjelmaa? Onko tulevan viikon koloilta vielä suunnittelematta?

Tästä jutusta saat yhden ohjelmaehdotuksen. Pienoisnäytelmää ei tarvitse etukäteen juurikaan harjoitella ja se onnistuu myös pienempien partiolaisten kanssa. Näytelmän käsikirjoituksen voit tallentaa tai tulostaa itselle tästä: Itsenäisyyspäivänä.

******

Itsenäisyyspäivänä – pienoisnäytelmä
Kirjoittanut: Viivi Keinänen

Hahmot:
Kertoja
Maikki
Liina
Samu
Anni – johtaja

Tarvikkeet:
– Kaksi myrskylyhtyä polttonesteineen
– Kahdet tulitikut (ehkä varmuudeksi myös varatulitikut)
– Paperikalenteri
– Suomenlippu salkoon nostettuna (näköetäisyydellä)
– Ikkunanpokat tai tyhjät isohkot taulun kehykset
– Laatikollinen juhlakoristeita (jouluisia,
vappukoristeita, pääsiäiskoristeita jne.)
– pirtinpenkki / pitkänomainen pöytä

Kertoja lukee tekstiä ja neljä näyttelijää parhaansa
mukaan elävöittävät kertomusta. Ilmeet ja eleet
korostuvat, kun näyttelijöillä ei ole vuorosanoja. Aika
kun tuntuu siltä, että jollain hahmolla ei ole mielekästä
tekemistä, voi tutkia kiinnostuneen turhautuneena
koristelaatikon sisältöä.
_____________________________________

On vuoden viimeinen koloilta. Partiovuodesta on
jäljellä enää pienen pieni osa. Partioryhmä
Karhunpennut valmistautuvat itsenäisyyspäivän juhlaa
varten.

He tuumivat juhlanakkeja jaettaessa, että koristelu
olisi helpompi homma kuin esityksen valmisteleminen
ja niinpä he ilmoittivat ottavansa koristelemisen
hoitaakseen. Hyvin pian heille kuitenkin käy
selväksi, että he ovat olleet väärässä. Todella
väärässä. Koristelaatikosta löytyy kyllä
kaikenlaista, mutta mikään ei tunnu sopivan juuri
itsenäisyyspäivään.

Alkaa turhauttaa pikkuhiljaa.

Liina pohtii, että mikä se itsenäisyyspäivä oikein
on, ja miksi sitä ylipäätään juhlitaan. Kellään ei
tunnu olevan suoraa vastausta kysymykseen.

Itsenäisyyspäivä on… Itsenäisyyden juhlapäivä. Ja
sitä kai juhlitaan, koska itsenäisyys on hyvä asia.

Samu tietää, että itsenäisyyspäivänä juhlitaan Suomen
itsenäistymistä. Ensin tämä alue siis oli osa Venäjän
keisarikuntaa ja vuonna 1917 tämä muuttui
itsenäiseksi valtioksi, eli Suomeksi.

Maikin mielestä vuodesta 1917 on jo hirvittävän pitkä
aika. Yhteensä… 102 vuotta. Saman ikäinen siis kuin
Anni ja Samu ja Liina ja… yhteensä. (kootaan
yleisöstä sopivan ikäisten tiimi, joiden iät ovat
yhteensä 102 vuotta)

Noin monen vuoden aikana on ehtinyt varmasti tehdä jo
vaikka mitä. Suomella oli oma rahayksikkö markka ja
nyt on käytössä Euro… On ehtinyt voittaa jääkiekon
mm-kultaa ja Euroviisut… Aika monta presidenttiäkin
on ollut… Ja nyt Suomi pääsi jalkapallon emkisoihinkin…

Aikamoista.

Ja kaikissa näissä on ollut itsenäinen Suomi
osallisena.

Mutta mitä se itsenäisyys oikeastaan ylipäätään edes
merkitsee.

Maikki toteaa, että itsenäisyys on sitä, kun voi itse
tehdä jotain, esimerkiksi mennä itse aamulla kouluun.

Johtaja Anni on ollut pitkään hiljaa, mutta sitten
hän keksii, että ehkä googlesta voisi löytää
tarkemman selityksen. Samulla on puhelin jo kädessä,
yllätys yllätys, joten Anni pyytää Samua etsimään.
He kaikki kokoontuvat Samun puhelimen ympärille ja
lukevat näytöltä: “Itsenäisyys on riippumattomuutta
toisten ihmisten huolenpidosta ja valmiutta päättää
itse omista asioista.”

Vaikka tuo varsinaisesti onkin ihmisten
itsenäisyyteen liitettävä asia, voi ajatella niin,
että ihan samalla tavalla Suomikin on itsenäinen ja
meillä on mahdollisuus päättää omista asioistamme.
Suomi on Suomi, eikä mikään muu maa.

Yhtäkkiä Maikki huomaa kalenteristaan, että
itsenäisyyspäivää juhlistetaan liputtamalla. Eikä
millä tahansa lipulla, vaan Suomen lipulla.

Kaikki Karhunpennut katselevat ympärilleen lippua
etsien ja lopulta se löytyy, salosta.

Itsenäisyyspäivään liittyy myös sellainen perinne,
että Suomen presidentti järjestää juhlat, joihin
kutsutaan tärkeitä henkilöitä. Se on tavallaan
kiitoksen osoitus siitä tärkeästä työstä, mitä he
ovat Suomen eteen tehneet. Mutta pitää muistaa, että
vaikka ei koskaan itse kutsua saisikaan, jokainen
ihminen on tärkeä.

Moni varmaan onkin katsonut televisiosta presidentin
kättelyä, mutta oletteko hoksanneet, että toisin kuin
muut, me partiolaiset kättelemme toisiamme vasemmalla
kädellä. Siitä saattaisi tulla hassuja sattumuksia,
jos vahingossa yrittäisi kätellä presidenttiä eri
kädellä kuin hän. Liina ja Maikki testaavat, se on
aika hupaisaa. Liian itsenäinen ei saa olla, vaan
pitää vähän noudattaa sitä annettua etikettiä, eli
annettuja käyttäytymisohjeita.

Karhunpennut toteavat yhdessä, että tavallaanhan
itsenäisyyspäivä on joka päivä, kun itsenäisyys on
joka päivä. He tulevat siihen tulokseen, että
itsenäisyyspäivänä voi periaatteessa käyttää ihan
kaikenlaisia koristeita, jos mitään sopivaa ei satu
löytymään. He asettelevatkin kololle muutaman
koristeen esiin muistutukseksi siitä, että
itsenäisyytemme jatkuu ympäri vuoden.

Äkkiä Liina kuitenkin muistaa, että
itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kynttilöitä
ikkunalle palamaan illalla. Kaksi kappaletta. Nehän
ovat tavallaan itsenäisyyspäivän koristeita nekin.

Karhunpennut penkovat koristelaatikkoa taas tovin,
mutta kynttilöitä ei löydy. Onneksi kololta löytyy
kuitenkin kaksi myrskylyhtyä, jotka saavat toimittaa
kynttilöiden virkaa tällä kertaa. Lyhtyjen
sytyttäminen on tarkkaa puuhaa ja vie tovin. Samalla
ehtii ajatellakin.

Itsenäisyys on nimittäin myös sitä, että luottaa siihen, että ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat
tarvittaessa. Itsenäisyys ei ole yksinäisyyttä,
itsenäisyys on jotain paljon parempaa ja tärkeämpää.
Ja juuri siksi sitä kannattaa juhlia.