Leppävirtalaisen Soisalon Samoilijat- lippukunnan Jänikset- ja Siilinpiikit- tarpojaryhmät tekivät kevättalvella 2023 osana leiritaidot-tarppoaan omat partio-puukot. Kädentaitoja karttui rutkasti ja puukkojen tekeminen opetti myös pitkäjänteisyyttä, luovuutta sekä omaan osaamiseen ja tekemiseen luottamista.
Lippukunta on kertonut partiolaistensa huoltajille, että mikäli heillä on jokin harrastus tai taito, jota voisi hyödyntää partioilloissa joko yhden partiokerran tai pidemmän projektin parissa, niin sellainen otettaisiin ilolla vastaan. Useita puukkoja aiemmin tehnyt partiolaisen isä, Mikko, tarttui haasteeseen.
Mikko kertoo olleensa partio-ohjaajien pyynnöstä muutamia kertoja mukana lisäaikuisena partioilloissa ja touhu on ollut mukavaa.
”Ajattelin, että kun on mukavia lapsia, eikä vetäjissäkään moitetta ja kun on tullut jokunen puukko aiemmin tehtyä, niin miksipäs ei”, toteaa Mikko. Hän myöntää, että koska ryhmä on ajan saatossa tullut hänelle niin tutuksi, että puukon työstämistä oli helppo neuvoa lapsille.
Työtila puukkojen tekemiselle tarvittavine koneineen ja laitteineen löytyi ihan kolon vierestä srk:n puutyöpiirin tiloista. Lippukunnalla on mahdollisuus käyttää taustayhteisönsä Leppävirran srk:n puutyötilaa aina tarvittaessa, kunhan paikalla on työkoneet varmasti hallitseva ammattilainen. Näin oli nytkin Mikon ohjatessa puukon tekoa.
Puukkojen tekemiseen kului yhteensä yli 20 tuntia, sillä työvaiheita on paljon. Aluksi valmiiksi tilattu puukon terä kiinnitetään tulevaan puukon kahvaan, joka tässä vaiheessa on vielä pelkkä neliskanttinen puupala. Puuhun kiinnitetään valmiit helat, johon siihenkin on omat niksinsä. Kahvan työstäminen vie tunnin jos toisenkin ennen kuin sitä päästään hiomaan hienolla santapaperilla ja lopuksi kiillottamaan.
Tarpojien mielestä ehkäpä mielenkiintoisin työvaihe oli puukontupen valmistaminen. Se vaati huomattavan paljon omaan työskentelyyn keskittymistä ja eri työvaiheiden ohjeiden kuuntelemista, mistä partiolaiset suoriutuivat todella hienosti. Etenkin nahasta tehtyjen tuppien ompeleminen oli haastavaa, koska kaikki ompeluvaiheet täytyi ehtiä suorittaa nahan ollessa tarpeeksi kostea, jotta sitä pystyttiin käsittelemään ja muokkaamaan halutulla tavalla. Tuppeja koristeltiin erilaisilla kuvioilla ja teksteillä ja näin jokainen puukko ja tuppi tuli tekijänsä näköiseksi.
Puukon tekoa pääasiassa luotsannut partiojohtaja Janne kertoo puukkojen työstöstä:
”Kivaa on ollut työstää puukkoa yhdessä ja huomata, kuinka niin lapset kuin vanhemmatkin innostuvat tällaisesta toiminnasta. On ollut monenlaisia työvaiheita ja joskus työvaiheet venähtivät useisiin tunteihin, mutta intoa on kaikilla silti piisannut. Puukkojen valmistuttua oli kyllä hieno olo: onnistuttiin yhdistämään niin lasten, partiojohtajien ja vanhempienkin innostus yhdessä tekemiseen. Sudarit vanhempineen myös kävivät tutustumassa puukkojen valmistukseen, ehkä on luvassa vielä toisetkin partio-puukot?”
Janne ja Mikko kannustavat lippukuntia rohkeasti kysymään partiolaisten vanhempia mukaan toimintaan. Vanhemmilla voi olla ässä jos toinenkin hihassaan rikastuttamaan lippukunnan toimintaa.
