Pinnalla

LAURA ja RAUNI – Uudenvuodenlupaus ja vastaus siihen, miksi Rauni pysyttelee rantavesissä

Laura ja Rauni kirjoittavat valmistautumisestaan ensi kesän piirileirille. Teksti on julkaistu aiemmin Rusahduksessa tammikuu 2019

Moi taas! Me Laura ja Rauni täällä taas kirjoittelemme teille valmistautumisestamme Ryskeelle. Itse leiriin on kyllä sinänsä vielä varsin pitkä aika, varsinkin Raunista se tuntuu siltä, mutta aika kuluu kyllä todella nopeasti. Vaikka tämä vuosi onkin vasta alkanut ja maassa on paljon lunta ja ulkona on kylmä, täytyy ensi kesää ajatella sen verran, että ilmoittautuu leirille.

Minä, eli Rauni, ilmoittauduin heti kun se oli mahdollista. Tai no en nyt ihan heti, koska täytyi käydä testaamassa uimataitoni. Ihmettelivät tuolla läheisessä uimahallissa kun tällainen karhu sinne ilmestyi kysymään, josko joku mittaisi, että osaanko minä uida vaaditut 200 metriä. Aluksi lähti ihan hyvin, mutta viidenkymmenen metrin kohdalla minä hiukan väsähdin, joten on parasta, että leirillä minä pysyttelen rantavesissä tai lähellä tikkaita. Uimataidon kanssa ei pidä pelleillä, on tärkeää pysyä turvassa!

Laura on tänään aika hiljaisella tuulella. Hänellä on kuulemma flunssa. Siitä syystä minä, eli siis Rauni, tässä enemmän kirjoittelen, eli vähän niin kuin puhun teille. Laura ei ole vielä ilmoittautunut Ryskeelle. Kuulemma alaikäiset eivät saa ilmoittautua itse, vaan huoltajan pitää omilla tunnuksillaan ilmoittaa. Lauran äidillä on siis tämän tammikuun loppuun asti aikaa ilmoittaa Laura mukaan sillä edullisemmalla hinnalla. Kuulemma senkin jälkeen pääsee vielä mukaan, mutta hinta on hiukan kalliimpi kuin nyt tällä early bird -hinnalla.

Aikainen lintu nappaa halvemman leirihinnan, ja sitä rataa. Laura tuossa ihmettelee, että miten minä olen saanut ilmoittautua itse, kun minä kuulemma olen vähän juuttunut henkisesti sudenpennun tasolle. Minun mielestäni se ei ole yhtään kummallista, vaan ennemminkin tällainen pehmokarhun ominaisuus: olla energinen ja innostunut, vaikkakin sitten varjopuolena on pientä hajamielisyyttä.

Uuden vuoden 2019, eli ihan parhaan Ryske-vuoden 2019, kunniaksi me päätimme Lauran kanssa tehdä yhden uudenvuodenlupauksen. Me lupasimme, että pysymme aina ystävinä ja harrastamme partiota elämämme loppuun saakka. Lauran mielestä tällaisen lupaaminen on ensin jotenkin vähän kummallista, mutta sitten kun hän ymmärsi mistä on kyse, hän innostui tästä myös. Ei uudenvuodenlupaus ole varsinaisesti lupaus, vaan ennemminkin sellainen tavoite, jota yritetään kumpikin tavoitella omalta osaltamme niin kovasti kuin vain ikinä voimme.

 

Partioystävykset, Laura ja Rauni

 

Edellisen tekstin voit lukea täältä: https://jarvisuomi.partio.fi/liplatus/pinnalla/valmistautuminen-ryskeelle-alkaa/