Että mistäkö kiikastaa? – Lippukunnan aikuispula ei ole uusi tai harvinainen ongelma

Partio on pääasiassa lasten ja nuorten järjestö, mutta aikuiset ovat olennainen osa toimintaa. Auttavia käsiä ei voi koskaan olla liikaa lippukunnan toiminnassa. Aikuisrekrytoinnin jatkuvuus on todella tärkeää, koska turhan monessa lippukunnassa kohdataan johtajakatoa. Tapahtui se sitten opiskelun tai elämän takia, siihen on havahduttava mahdollisimman aikaisin.

Mutta mistä niitä aikuisia sitten lippukuntiin olisi hyvä etsiskellä; siihen pulmaan ei ole olemassa yhtä oikeaa yksiselitteistä vastausta. Tätä juttua varten haastateltiin kymmentä partiotoiminnassa mukana olevaa aikuista, joista osa on liittynyt aikuisena partioon ja osa on ollut merkittävässä asemassa muiden uusien aikuisten partiotaipaleella.

Kiinnostus kasvaa tekemisen kautta

Avoimuus on yksi aikuisrekrytoinnin kulmakivistä. Salaileminen ei kannata, sillä faktat ovat faktoja; aikuinenkin maksaa partion jäsenmaksun eikä saa pestistään palkkaa. Hyvin harva ihminen haluaa lähteä mukaan toimintaan, jos hän ei tiedä, mistä asiassa on kyse. Monelle tuntemattomat partiotermit ovat myös yksi asioista, joita täytyy avata mielenkiinnon ja hyvän yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Aktiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja itse lippukunnassa on keino, joka auttaa pitämään toiminnan virkeänä. Täysillä vedetty homma vetää ihmisiä puoleensa ja parhaimmillaan myös vanhat partiolaiset saattavat innostua palaamaan partion pariin. Tekemisistään lippukunta voi kirjoittaa vaikka lippukuntalehteä, jonka jakaminen koteihin ja yhteistyökumppaneille on hyvä osoitus lippukunnan aktiivisuudesta.

”Oman paikan löytäminen lippukunnasta on kaikkein tärkeintä.”

Tärkeää uusien aikuisten kanssa on antaa heille aikaa. Ei välttämättä ole kaikista hyödyllisintä määrittää henkilölle heti varsinaista pestiä, sillä oman paikan löytäminen lippukunnasta on tärkeintä. Pieni alku antaa tilaa tutustua harrastukseen. Vanhempainilloissa partio tulee tutuksi lasten huoltajille. Hyvä tapa saada huoltajia mukaan toimintaan on esimerkiksi pyytää heitä apukäsiksi retkille ja leireille, tai vaikkapa antaa lauman toiselle johtajalle yhden kerran mittainen tauko lauman vetämisestä. Koskaan ei voi tietää, milloin jonkun partiokipinä syttyy.

Jokainen on yksilö

Henkilökohtainen kysyminen on tehokkain tapa pyytää uutta aikuista mukaan partioon. On annettava mahdollisuus kieltäytyä, mutta toisten kohdalla kevyt painostus saattaa olla tärkeä aktivoiva tekijä. Jokaisen ihmisen yksilöllisyyden huomioiminen auttaa rekrytointitaipaleella eteenpäin; onko henkilöllä jotain erityisosaamista, jota voisi mahdollisesti korostaa? Onko hän hyvä keksimään leikkejä tai laittamaan suuria määriä ruokaa? Toisaalta partioon mukaan heittäytyessä ei tarvita mitään erityistaitoja, kuten monessa muussa elämän tehtävässä. Erilaiset elämäntilanteet saattavat rajoittaa viikkotoimintaan osallistumista, mutta kaikenlainen apu kannattaa ottaa vastaan. On tärkeää, että toista kuunnellaan, koska jokaisen yksilöllisyys on merkityksellistä.

Aikuisten rekrytoiminen rakentuu pitkälti sattuman varaan.

Rekrytoidessa ennakkoluulot on hyvä heittää roskakoriin. Kiireiseltä vaikuttava äiti saattaa kaivata viikkoonsa tunnin verran tekemistä oman perheen ulkopuolella, vaikkapa seikkailijajoukkuetta vetäen. Toisaalta pirteä ja lapsirakas sudenpennun huoltaja saattaa olla äärimmäisen kiitollinen saadessaan viikoittain jättää lapsensa turvalliseen huomaan koloillan ajaksi saadessaan itse suunnata yksin lenkkipolulle. Työtön saattaa kaivata elämäänsä tekemistä, gradun tai opparin kirjoittaja vaihtelua viikonloppuihinsa. Huomionarvoisin ihmisjoukko on huoltajat. Useissa lippukunnissa on turvauduttu lauseeseen ”jos ei ole vetäjiä, ei ole toimintaakaan” ja se on näyttänyt toimivan. Huoltajat ovat myös käden ulottuvilla, mikä pienentää kynnystä huomattavasti.

Uudet tulijat on otettava heti reippaasti mukaan toimintaan

Aikuisellekin on tärkeää, että apua saa aina tarvittaessa. Kun tyhmiä kysymyksiä ei ole, vertaistuen avulla on hyvä saada lippukunnan käytänteistä kiinni. Partioon liittyville on tarjolla monia erilaisia koulutuksia, joiden avulla partion periaatteet tulevat helposti tutuiksi, eikä toimintaan tarvitse kylmiltään lähteä mukaan. On myös tärkeää, ettei uusia aikuisia lokeroida osaamattomiksi ja tehtävien laaja kirjo annetaan heti kättelyssä käsittelyyn. Pestikeskustelussa on kuitenkin luotava pestille reunaehdot, jotta kukaan ei tunne jäävänsä epämääräiseen välitilaan partion aloittamisen, tai toisaalta siellä jatkamisen, kanssa. On hyvä sopia esimerkiksi pestin määräaikaisuudesta ja viimeistään välipestikeskusteluissa sen jälkeen varmistaa, kuinka partiossa on sujunut.

Partiolla on annettavaa aikuisellekin

Partio antaa aikuiselle mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja johtajana. Partiossa ollaan iättömiä, sukupuolettomia ja ammatittomia. Partiossa ei koreilla statuksella, ei ole heitä ja meitä, on ainoastaan me; me partiolaiset. Toisille aikuisille palkitsevinta partiossa on lapsen hymy ja onnistumisen ilo, kun jokin asia onnistuu. Toisille tärkeää on kasvattaa uudesta sukupolvesta niin sanottuja tolkun ihmisiä, jotka ottavat vastuuta itsestään ja uskaltavat nousta omille siivilleen.

Toiset eivät ole partiossa lasten, vaan etenkin itsensä takia. Partiosta saa ystäviä, ja vaikka heitä ei tapaisikaan päivittäin tai viikoittain, on jälleennäkeminen yhtä tuttavallinen. Toisille palkitsevinta partiossa on yhdessä tekeminen ja yhteishenki, tai ehkä myös onnistuminen ja siitä yhdessä iloitseminen. Hyvin hoidetusta hommasta saatu kiitos.