Lippukuntien ja muiden järjestöjen yhteistyöstä on tullut jo arkipäivää. Yhteistyössä järjestöt vaihtavat resursseja, tietotaitoa sekä kokemuksia molempien etu mielessä. Mutta miltä lippukunnan ja toisen järjestön yhteistyö todella näyttää? 

Kuokkalan Vetehiset ovat muodostaneet perinteen yhteistyön ympärille. Syksyisin Vetehiset osallistuvat Jyväskylän Veneseuran yhteisnostoon, jossa he pesevät veneiden pohjia maksua vastaan.  Yhteistyötä ehdotti paikallinen telakka Säynätsatama. Nostot järjestetään Säynätsataman naapurissa, Juurikkasaaressa ja veneiden pesutalkoot ovat jatkuneet jo seitsemän vuoden ajan.  

“Välillä talkoot on pidetty Päijänteen Partipurjehduksen hyväksi ja toisinaan suoraan Kuokkalan Vetehisten”, kertoo Ville Lassila Kuokkalan Vetehisistä. Lassila kertoo, että vuosittain he pesevät noin 30-40 venettä. Tänä vuonna talkoot tapahtuivat 9-10.10. 

“Säynätsatama on tukenut talkoita jokaisena vuonna antamalla pesurit käyttöömme”, Lassila kuvailee. 

Lisäksi Vetehiset ovat tehneet Jyväskylän Veneseuran kanssa yhteistyötä purjehduskilpailu Päijännepurjehduksen osalta; esimerkiksi Vetehisten Kuha-alus on toiminut usein kilpailuorganisaation tuomariveneenä.  

Yhteistyö menee kuitenkin Jyväskylän Veneseuraa syvemmälle. Säynätsatama on vuodesta 2012 lähtien telakoinut kaikki Kuokkalan Vetehisten omat veneet sekä hoitanut niiden veteen laskemiset ja nostamiset. 

 “Partiolaisten veneet Säynätsatama telakoi maksutta, pieniä talkoita vastaan. Se on erittäin merkittävä asia, koska taloudellinen hyöty on iso, varsinkin kun lippukunnalla on useampia veneitä”, Lassila kertoo. 

Mukana yhteistyötä tekemässä on siis Säynätsatama OY, Jyväskylän Veneseura, Päijänteen Partiopurjehdus OY sekä tietenkin lippukunta Kuokkalan Vetehiset.  Lassila kertoo, että yhteistyöstä on jäänyt erittäin hyvät fiilikset ja verkostojen rakentaminen eri toimijoiden kesken on tärkeää.  

“Meidän tapauksessa yhteistyö kyseisten tahojen kanssa on elinehto. Ilman sitä emme pystyisi meripartiotoimintaamme pyörittämään samalla hienolla tasolla kuin nykyään”, Lassila sanoo.