Kun suvivirren viimeisen säkeen kaiku hiipuu olemattomiin. Kun työmatkalla kuunneltava podcast meinaa hukkua ruohonleikkurin pärinän alle. Kun on aika suorittaa syväluotaavaa salapoliisityötä ja selvittää kaupungin parhaan jäätelökioskin sijainti. Kun koko perhe puhkuu ja puhisee vuoron perään yrittäen täyttää suuren uimalelun. Kun toppatakki karvareunuksineen vaihtuu väreihin ja kepeyteen. Kun saa suorittaa juuri niin paljon tai niin vähän kuin itse haluaa. 

Vähintään kuusi kuukautta vuodesta odotamme kesäkuukausien tuomaa vapautta ja vaihtelua. Erityisesti viimeisen vuoden tuomien haasteiden jälkeen juuri mikään ei kuulosta paremmalta. Kesän tulo tarkoittaa myös partiossa vaihteen vaihtoa. Riippukeinussa vietetyt yöttömät yöt. Telttakuntien kauaskantava supatus. Tukahduttava kuumuus ja kärpäset. Ensimmäinen aamu uudessa pestissä. Leirisuoran ristiin rastiin kulkevat askellukset. Iltaohjelman yhteishuudot. 

Olen nyt monena vuotena loppuvuodesta todennut h-hetkellä, kuinka joulu ei tunnu enää joululta, vaikka olen tehnyt kaiken, mitä silloin kuuluu tehdä. Avannut kalenterin luukun oikeana päivänä. Kietoutunut koristeisiin. Kaatanut kuusen. Ihastellut joulun näyteikkunoita. Saanut paperihaavan lahjapaketeista. Syönyt (liikaa) suklaata. Toivonut sormet ristissä lumisadetta ja että suklaakeksit ovella kelpaavat pukille ja pestyt porkkanat hänen poroilleen. Silti joulu ei ole tuntunut alkavan sillä tavalla, kuin sen oli tapana alkaa. 

On monia vuosia, jolloin kesä on tuntunut kesältä vasta, kun siihen on liittänyt jonkin partiotapahtuman, ja ilokseni on todettava, ettei sen suhteen ole tapahtunut muutosta. Niiden taika on syystäkin ylitsepääsemättömän vahva. Uusi tuttavuus toisesta savusta, jonka kanssa toivot osuvasi samaan ruokajonoon. Teltan katosta uhkaavasti läpi tuleva kaatosade. Viilenevää yötä lämmittävä nuotiohehku. Tervehdykset ja hyvästit. Lupaus siitä, kuinka nähdään taas pian. 

Kiinnitä tänä vuonna huomiota siihen, milloin ajatuksiisi hiipii ensimmäinen tunne kesästä. Missä olet? Yksin vai yhdessä? Tekemässä jotain vai tekemättä mitään? Kun sille tunteelle antaa aikaa, voi se iskeytyä muistoihin voimakkaammin niin, että sen muistaa läpi pitkien talvikuukausien.  Ja ehkä se saa kesän tuntumaan piirun verran pidemmältä. Suosittelen.