Töissä ja partiossa samankaltaisia tehtäviä tekevä Juha ”Mursu” Heikkinen Myyrpartiosta Vantaalta työskentelee muun muassa tv-tuottajana ja on ollut mukana monissa isoissa sarjoissa. Taustallaan hänellä on medianomin ammattikorkeakoulututkinto ja tradenomin ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Partiossa hän toimii tällä hetkellä muun muassa Suomen Partiolaisten kuvausryhmän luovana tuottaja, hän siis on mukana ideoimassa ja toteuttamassa erilaisia mainosvideoita. Roihulla Heikkinen vastasi yhteisohjelmien monikameratuotannosta, eli lavan tapahtumien toistamisesta screeneille ja livenä YouTubeen koko maailman katsottavaksi.
Töiden ja partion samankaltaisuudessa on hyvät ja huonot puolensa.
–Välillä on ikävää yrittää ratkoa ongelmia aamulla töissä ja myöhemmin illalla samankaltaisia ongelmia partiossa, Heikkinen pohtii.
Joitain asioita pystyy kuitenkin tuomaan töistä partioon ja toisinpäin. Heikkinen on päässyt hyödyntämään partiossa oppimiaan maasto- ja organisointitaitoja töissään, kun on täytynyt viedä kuvausryhmää haastaviin olosuhteisiin. Myös töissä opittuja taitoja Heikkinen on voinut tuoda partioon.
–Toimin tuottajana Pientä pintaremonttia -ohjelmassa, jonka aikana opin paljon talon rakentamiseen liittyviä taitoja, joita pystyin hyödyntämään lippukunnan kämpän rakennusprojektissa, sekä nykyisessä kämppäisännän pestissäni.
–Vastapainoksi työlle on onneksi tarjolla myös samoajien kanssa toimimista. Metsäyö samoajien kanssa vie ajatuksen helposti muualle. Myös auttamalla uusia johtajia alkuun ja näkemällä innon heidän kasvoillaan saa myös itselleen intoa toimia ja tehdä näitä asioita partion hyväksi, Heikkinen summaa.
Työkseen kokkina toimiva Katariina ”Kata” Mikkonen Paltamon Vaarojen Vaeltajista sen sijaan tekee partiossa kaikkea muuta kuin omaa palkkatyötään – En toki kieltäydy ruoan laittamisesta, teen sitä mielelläni myös partiossa, mutta annan sen mahdollisuuden ensisijaisesti muille, Mikkonen kommentoi.
Mikkonen toimii tällä hetkellä oman lippukuntansa lippukunnanjohtajana, ja taustaa hänellä on muista erilaisista johtamistehtävistä lippukunnassa ja leireillä. Mikkonen on myös toiminut erinäköisissä viestintätehtävissä käymänsä YSP-kurssin myötä.
Partiossa opittuja taitojaan Mikkonen on kuitenkin päässyt hyödyntämään myös työssään.
–Partiossa olen oppinut paljon yhteistyötaitoja ja organisointitaitoja, jotka ovat olleet tärkeitä myös kokin tehtävissä, Mikkonen kertoo.
Vaikka Mikkonen tekee töitä tällä hetkellä ruoan parissa, hän haaveilee urasta nuorisotyössä. Partiossa seuraava askel tulee oleman Ko-Gi kurssin käyminen.
–Parasta partiossa on päästä viikonlopuksi leirille, jossa on aivan omanlaisensa tunnelma. Voi unohtaa kaikki arjen huolet hetkeksi, Mikkonen toteaa.
Luokanopettajana toimiva Hanna Pitkänen Mikkelin Leiritytöistä tunnistaa samankaltaisuudet työssään ja partioharrastuksessaan. Lippukunnanjohtajana 4 vuotta toiminut Pitkänen on myös kokenut ryhmänjohtaja.
– Olen ollut partiossa mukana aivan pienestä pitäen ja heti yläkouluun siirtyessäni aloitin ensimmäisen seikkailijaryhmän vetämisen kaverini kanssa, Pitkänen kertoo.
Opettajana toimiessaan Pitkänen pääsee hyödyntämään monia partiossa opittuja taitoja työssään ja päinvastoin.
–Opintojen alussa peilasin uutta oppimaani partiossa aiemmin opittuun, mutta opintojen edetessä asetelma kääntyi. Ammatistani on ollut paljon hyötyä ryhmän ja lippukunnan johtamisessa, Pitkänen pohtii.
Partio on hyödyttänyt Pitkästä myös ammatissaan, kun hän on oppinut kohtamaan erilaisia lapsia ja perheitä hyvin erilaisilla taustoilla ja päässyt näkemään miten tärkeää on, että jokaisella lapsella on jokin harrastus missä voi olla oma itsensä.
– Sekä koulussa että partiossa on mielestäni hyvä ajatus siitä, että jokaisen tulee tehdä parhaansa ilman turhaa vertailua muihin. Partio ei ole kilpailu toisia vastaan, niin kuin ei koulunkaan pitäisi olla, Pitkänen sanoo.
Välillä työn ja harrastuksen samankaltaisuudet korostuvat, etenkin erilaisissa ongelmatilanteissa. Jos töissä ja partiossa joutuu selvittelemään erilaisia riitoja, on se raskasta. Vastapainoa sille tuo onneksi lippukunnanjohtaminen, jossa pääsee tukemaan ja ohjaamaan nuorempiaan.
Pitkänen toivoo löytävänsä itselleen seuraajan lippukunnanjohtajan pestiin, jotta pääsisi siirtymään uudenlaisiin partiopesteihin tulevaisuudessa. Erityisesti häntä kiinnostaisi toimia tulevaisuudessa kouluttajana partiokursseilla.
-Parasta partiossa on, että monet lapset kasvavat partiossa vähitellen kohti johtajuutta ja he todella ovat kuin isosiskoja tai -veljiä nuoremmille lapsille. Olen tänäkin partiokautena saanut vain ihailla vierestä, miten nuoret ovat alkaneet kantaa vastuuta asioista, jotka eivät olisi heille välttämättä itsestään selviä ilman partiota, Pitkänen summaa.
