Sisua sisutoimintaan

Vuonna 2016 Partio oli yksi Yhteisvastuukeräyksen kotimaan erityiskohteista, ja osa keräyksen tuotoista ohjattiin Suomen Partiolaisille syrjäytymisen ehkäisyyn. Näillä tuotoilla on toteutettu 100 uutta tapaa -projekti, jonka tavoitteena on madaltaa partion harrastamisen kynnystä. Projektiin liittyviä hankkeita on käynnissä ympäri Suomen, ja Järvi-Suomessa hankkeen keskiössä ovat erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret – partiotermein sisupartiolaiset.

Sisut

Sisupartiotoiminnalla halutaan tarjota samaa tuttua ja laadukasta partiotoimintaa myös niille, jotka tarvitsevat siihen esimerkiksi joitain erityisiä apuvälineitä tai kommunikaation tukea. Järvi-Suomen hankkeen tavoitteena on, että sisupartiotoiminta muodostuisi osaksi yhä useamman partiolippukunnan normaalia toimintaa – eli toisin sanoen, että yhä useamman lippukunnan toimintaan pääsisivät mukaan myös ne lapset ja nuoret, joilla on tarvetta erityiselle tuelle. Partion toimintaperiaatteiden – avoimuuden ja yhdenvertaisuuden – mukaista olisi, että aktiivinen osallisuus olisi mahdollista kaikille toiminnasta kiinnostuneille.

Lippukunnasta riippuen sisupartiotoiminta voi tarkoittaa eri asioita: ryhmissä voi olla mukana yksittäisiä sisupartiolaisia tai lippukunnassa voi olla sisuryhmä tai useampiakin. Lippukunnat voivat myös järjestää sisupartiotoimintaa yhteistyössä jonkin toisen lippukunnan, oppilaitoksen tai asuntolan kanssa.

Hankkeen alkuvaiheessa selvitimme sisutoiminnan kattavuutta Järvi-Suomessa lippukuntiin lähetetyn kyselyn avulla. Kysyimme myös onko lippukunnissa kiinnostusta aloittaa uutta sisutoimintaa, ja 44% vastanneista lippukunnista vastasi tähän kyllä. Suurin osa kyllä-vastanneista jatkoi toteamalla, että olisi mukava tarjota toimintaa, jos johtajia olisi. Ei-vastanneet puolestaan perustelivat vastaustaan pääosin sillä, että toimintaa ei voida aloittaa, koska siihen ei ole vetäjiä. Käytännössä partion harrastamisen kynnys siis sisupartionkin kohdalla liittyy paljon siihen, ettei ryhmille löydy vetäjiä – ja sisupartioryhmissä vetäjiä yleensä vielä tarvitaan suhteessa hieman enemmän.

Toisaalta niillä lippukunnilla, joissa sisupartiotoimintaa on, on monenlaisia verkostoja ja yhteistyökumppaneita. Mikäli siis lippukunnastanne löytyy yksikin sisutoiminnasta kiinnostunut johtaja, kannustaisimme olemaan yhteydessä piiriin ja hankkeeseen, jotta voimme parhaamme mukaan tukea mahdollisten yhteistyökumppaneiden ja apukäsien löytämisessä. Tukea sisutoimintaan saattaa löytyä esimerkiksi kaupungin, seurakunnan tai eri oppilaitosten kautta. Osalla sisupartiolaisista voi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, joka avustaa häntä myös partiotoiminnassa. Apua voi löytyä myös paikkakunnalla asuvista opiskelijoista – sisupartiossa ryhmänohjaajana toimimisesta voi olla mahdollista saada myös opintopisteitä. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhemmista tai muista läheisistä voi löytyä apukäsiä toimintaan tai apua näiden etsimiseen – varsinkin, jos paikkakunnalla on ennestään vain vähän harrastusmahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville.

Osana piirin suurviikonloppua, Kolinaa, järjestetään myös piirin sisujohtajapäivät. Nämä päivät ovat kaikille sisutoiminnasta kiinnostuneille, ei vain ryhmiä jo vetäville. Tule kuulemaan kokemuksia ja verkostoitumaan! Lisäksi osana lippukuntapäiviä on Sisutoiminnan ABC-työpaja, jossa tarjotaan välineitä sisutoiminnan käynnistämiseen lippukunnassa. Jos sisuryhmän perustaminen kuulostaa liian haastavalta, madalla kynnystä, ja mieti, miten saisitte yhden sisupartiolaisen mukaan lippukunnan toimintaan. Ja mieti, kuinka monta uutta sisupartiolaista saamme mukaan toimintaan, jos kaikki muutkin Järvi-Suomen n. 140 lippukunnasta toimivat samoin.

 

Maija Örnmark

Sisujaoston/hankeryhmän jäsen